Sirpa Nevanperä Oulaisista - Suomen ensimmäinen Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon suorittaja

ke 18. tammikuuta 2012 15.26.00

Yrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen on yksi Suomen tulevan menestyksen kulmakivistä.  Tässä kehittämistyössä yritysneuvonta on merkittävässä roolissa.   Näyttötutkintona suoritettavan Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon perusteet tulivat voimaan syyskuussa 2010.  Tutkintoon valmistava koulutus aloitettiin ensimmäisenä Suomessa PSK-Aikuisopistossa Oulussa tammikuussa 2011.

Sirpa Nevanperä toimii yrityskehittäjänä Ylivieskan seutukunnan yritysten kehittämiseen liittyvissä hanketehtävissä.  Kehitysinsinööri Nevanperän tutkinto hyväksyttiin Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnassa 15.12.2011. Tutkinto on alan ja Suomen ensimmäinen. Koulutus ja tutkinto järjestettiin oppisopimuskoulutuksena Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskuksen kautta.

Tutkintotodistus ja Opetushallituksen myöntämä kunniakirja luovutettiin Sirpa Nevanperälle maanantaina 16.1.2012 Ylivieskan seutukunnan toimitiloissa järjestetyssä tilaisuudessa.

Tutkintotodistuksen ja kunniakirjan jakoivat PSK-Aikuisopiston näyttötutkintomestari Tarja Niskanen ja tutkintovastaava Tarja Pahnila. Yrittäjyysalan tutkintotoimikuntaa edusti toimikunnan jäsen, koulutuspäällikkö Jukka Matero.  Mukana tilaisuudessa oli työnantajan edustajana, seutukuntajohtaja Timo Kiema Ylivieskan seutukunnasta.  Timo Kiema toimi myös arviointiryhmän jäsenenä.  Kokeneena yritysneuvojana tutkinnon arviointiin osallistui myös Oulaisten elinkeinoasiamies Reijo Hakala. Lisäksi tutkintotilaisuuksiin liittyviä arviointilausuntoja antoivat seutukunnan projektipäälliköt Pirjo Jylhä-Ollila ja Olli Niskala, jotka myös osallistuivat tilaisuuteen.

Kenelle tutkinto on tarkoitettu
Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu kokeneille yritysneuvonnan ammattilaisille. He voivat työskennellä yritysneuvonnan tehtävissä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Työ voi olla kokopäivätoimista yritysneuvontaa tai muun oman työn ohessa tapahtuvaa yritysten neuvonta- ja ohjaustyötä. Tutkinto soveltuu myös toimialan esimiehille.

Miten tutkinto suoritetaan ja muodostuu
Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona omissa työtehtävissä osoittamalla osaaminen erilaisissa yritysneuvonnan toteuttamiseen ja sen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja tilanteissa. Tut-kinnon suorittamisesta laaditaan aina henkilökohtainen suunnitelma. Tutkintosuorituksen arvioivat kokeneet työelämän ja opetusalan edustajat. Tämä kolmikantainen arviointiryhmä esittää tutkintosuorituksen hyväksyttäväksi tutkintotoimikunnalle.

Tutkintoon kuuluu kaksi pakollista ja yksi valinnainen osa.
Pakolliset tutkinnon osat ovat:
Yritysneuvonnan toteuttaminen ja kehittäminen
Yritysneuvonnan toimintaympäristön hyödyntäminen

Valinnaiset tutkinnon osat (joista valitaan yksi)
Verkostotoiminnan kehittäminen
Yritysneuvontapalveluiden kehittäminen
Yritysneuvontaorganisaation kehittäminen (tämä on esimiehille tarkoitettu valinnainen osa)
Sirpa Nevanperän tutkintoon sisältyvät pakollisten osien lisäksi valinnaisista Verkostotoimin-nan kehittäminen

Mitä hyötyä tutkinnosta
Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon suorittaminen on erinomainen mahdollisuus oman yritysneuvontatyön ja neuvontaorganisaation palvelun analysointiin ja kehittämiseen, osaamisen syventämiseen, työkalujen kehittämiseen, laaja-alaiseen yhteistyöverkostojen kehittämiseen, toiminta- ja palveluprosessien hiomiseen sekä luonnollisesti oman osaamisen sertifiointiin.

Tutkinnon suorittajan, kehitysinsinööri Sirpa Nevanperä tavoittaa puhelimitse 040 – 842 0704 tai e-mail: sirpa.nevanpera@ysk.fi

Lisätietoja PSK-Aikuisopistossa antavat mielellään:

Näyttötutkintomestari,kouluttaja Tarja Niskanen

Tutkintovastaava,kouluttaja Tarja Pahnila

Koulutuspäällikkö Jukka Matero

Seuraava Yritysneuvojan EAT -koulutus alkaa PSK-Aikuisopistossa 26.9.2012.
Koulutusta rahoitetaan sekä ammatillisena lisäkoulutuksena että oppisopimuskoulutuksena.
Lisätietoja antavat edellä mainitut henkilöt.

Tutustu koulutusesitteeseen ja hakuohjeisiin

Jukka Matero
koulutuspäällikkö
PSK-Aikuisopisto

Hannu Aravirta – Tiimiyhteistyö ja henkilöstön roolittaminen Haapavedellä 16.11.2011

to 1. joulukuuta 2011 09.04.00

Haluttaessa huipputulokseen motivaatiotekijät ja ilmapiiri ovat erittäin olennaisia. Toki myös osaaminen ja taidot ovat tärkeitä, mutta niiden merkitys kokonaisuudesta on vain noin 30 prosenttia. Myös tavoitteet ovat merkittäviä. Ilman niitä on hankalaa saavuttaa yhtikäs mitään. Niitä tulisi määritellä sekä henkilökohtaisella tasolla että joukkuetasolla. Ne ovat motivaation kannalta olennaisia. Hyvän ja erinomaisen tyylin ero on siinä, että hyvällä tyylillä voi voittaa joskus. Tyyliin voit vaikuttaa esimerkiksi suunnittelemalla miten valmistaudut ja miten pelaat. 

Aravirta painotti tietoiskussaan tällaisia motivaatiotekijöitä: 

-       johtoryhmän merkitys
-       pelaajan rooli ja sen muutoksista tiedottaminen
-       yksilöpalaute ja joukkuepalaute
-       oma ja joukkueen tavoitteen pohtiminen (mihin on mahdollisuuksia)
-       ilmapiiri (pitää reagoida, jos se ei ole hyvä)

Johdolla on tärkeä rooli pelimaailmassa. Sen työmoraali ja henki vaikuttavat pelaajien toimintaan. Pelaajat aistivat, jos johtoryhmällä on keskenään kitkaa. Johdon tehtävänä on ensisijaisesti johtaa joukkuetta sekä tuoda heille oma ammattitaitonsa ja kokemuksensa käyttöön. Valmentajalla on liuta erilaisia rooleja: ammattimies, psykologi, esikuva, pedagogi, hallinto- ja suunnittelu, fysiologi sekä kuraattori. Hänen tulee osata selvittää millaisia tarpeita kullakin pelaajalla on esimerkiksi oppimistyyliin, fysiikkaan sekä perhetilanteeseen liittyen. Kukin pelaaja haastatellaan kolme kertaa vuodessa. Keskusteluissa käsitellään puolet ajasta jääkiekkoon liittyviä juttuja ja toinen puoli pelaajan siviilielämää. Tärkeintä on osoittaa luottamus pelaajalle. Se onnistuu, kun pelaajaporukka on valittu hyvin. Onnistunut valinta onkin kaiken a ja o.

Pelaajien tietoisuus heidän roolistaan joukkueessa on tärkeä ilmapiirin kannalta. Pelaajien tulee tietää, miksi he tulevat aamuisin harjoituksiin. Kakkosmaalivahdin roolikin on tärkeä, vaikka hän ei pelaisi. Häntä tsempataan tulevaisuutta varten ja hän puolestaan motivoi muita pelaajia. Hyvän itsekurin omaava henkilö on Aravirran mukaan onnellinen ja tyytyväinen ihminen. Jääkiekossa ammattimaisuuteen sisältyvät ravinto, uni, alkoholin käytön hallinta, esiintyminen, pukeutuminen, aikataulut, keskittyminen, huolellisuus ja lehdistön kanssa toimiminen. Pelaajat kontrolloivat toistensa käyttäytymistä valitsemalla joukkueesta sakkokenraalin, joka antaa huonosta käyttäytymisestä yhteisesti hyväksyttyjä sakkoja. Jos puhelin pirahtaa pelipäivänä, joutuu pulittamaan yhteiseen kassaan 50 euroa. Lattialle unohtuneesta sukasta puolestaan lompakko tyhjenee viidellä eurolla. Aravirta onkin sitä mieltä, että peli ei toimi, jos pukukoppi on sekaisin. 

Kärppiä johdetaan kolmen k:n mallin mukaan, mikä tarkoittaa käskyttämistä pelin aikana, keskustelua pelin jälkeen ja pelaajan kuuntelua. Joukkuemoraalinen palaute annetaan koko porukan kuullen. Yksilöpalaute puolestaan annetaan pelaajan roolin mukaan.

Aravirta kiteyttää sanomansa näin: ”Älä keskity esteisiin - näe mahdollisuudet!”

Nina Heikkinen

Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina sekä kouluttajana PSK-Aikuisopistossa.

Esko Hietakangas – Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen – Haapavedellä 9.11.2011

ti 15. marraskuuta 2011 10.04.00

Nykyisen toimitusjohtajan, Vesa Keskisen, isän isä, Toivo Keskinen sijoitti 1950-luvulla saamansa raha-arvan päävoiton tavaroihin, joita alkoi myydä kaupassaan. Pienestä putiikista alkanut ja mahtimittoihin kivunnut Kyläkauppa Töysän kunnan Tuurin kylässä lienee useimmille tuttu. Onhan se turistinähtävyys ja matkailukeskus, ainakin kesäaikana.

Kyläkaupassa on henkilökuntaa nelisensataa, kesätyöntekijöitäkin vuosittain yli 200. Henkilöstön osaaminen ja työssä jaksaminen varmistetaan aktiivisella, jatkuvalla panostuksella henkilöstöasioihin. Veljekset Keskinen Oy:ssä näistä asioista vastaa koulutuspäällikkö. Tehtävää on hoitanut jo 11 vuotta aiemmin Kuortaneen Urheiluopiston vararehtorina toiminut Esko Hietakangas. Hänellä on vahva näkemys siitä, millä asioilla on merkitystä yrityksen menestymiselle. Niitä ovat rehellisyys, nöyryys ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Jalustalla, muita tärkeämpänä ei saa seistä kenenkään! Myös erilaisuus tulee hyväksyä. Ilman ihmisten erilaisuutta ei synny menestystä. Nykyaikaiset työyhteisöt toimivat entisen hierarkisen systeemin sijasta joukkuepelin mekanismilla. Tiimissä on kunnioitettava jokaista jäsentä. Jos joku ei näin tee, hänelle osoitetaan, että sellainen peli ei vetele.

Näin asioista ei ajateltu Kyläkaupassakaan ennen vuotta 2008. Lama pakotti miettimään asiat uudella tavalla. Samana vuonna alkoi organisaation uudistus, johon henkilökunta otettiin mukaan.  Tienhaarassa, jossa oltiin, oli tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Joko jatkettaisiin entiseen malliin, mistä seuraisi ”yyteet”  ja ties mitä, tai sitten työnkuvia tarkistettaisiin tavoitteena moniosaaminen. Myyjän piti opiskella kassatyöhön jne. Nurinaahan siitä pakosta syntyi, mutta lopputulos on hyvä. ”Lama antaa käteen sellaisen kangen, että sillä uskaltaa vääntää”, väittää Hietakangas. Nyt yrityksessä on tehty koko henkilöstöä koskeva ilmapiirikartoitus, jonka tuloksia odotellaan Joulun alla. Johdon on uskallettava mennä välillä hakattavaksi, sillä viisaus on koko organisaatiolla, ei kulmahuonekokouksia pitävillä. Tavoitteena on ”mukava tulla töihin” -tunne, aivan jokaisen kohdalla. Se on toimitusjohtajan, koko joukkueen vetäjän sanoma henkilöstölleen. Kengissä on välillä kiviä, mutta hyvällä johtajuudella saavutetaan yksittäisten pelaajien innostus ja motivaatio, joka on lopputuloksen kannalta kaikkein ratkaisevin tekijä yrityksen menestymisessä Töissä pitää olla kivaa, on Vesa Keskisen vakaa mielipide.

Tarja Pahnila 

Kirjoittaja toimii kouluttajana PSK-Aikuisopiston Yrittäjäinstituutti-palveluyksikössä.

Jethro Rostedt – Koska myynti ja asenne ratkaisevat – Haapavedellä 3.11.2011

ma 7. marraskuuta 2011 09.04.00

TV:stä tuttu yrittäjä, kiinteistövälittäjä Jethro Rostedt (35v) puhui Haapavedellä yrittäjille asenteen merkityksestä myynnissä ja veti salin täyteen keskiviikkona 2.11. Rostedt kehittää jo pieneksi, valtakunnalliseksi ketjuksi kasvanutta Aninkaisten Kiinteistövälitystä.  Yrityksellä on toimipaikkoja Turun lisäksi mm. Hangossa ja Oulussa.  Ja seuraava on tulossa Rovaniemelle. Rostedt työllistää tällä hetkellä 38 työntekijää, mutta joutuu kuulemma vielä itsekin tekemään töitä.  Julkisuus ei ole vielä tuonut niin paljon maallista mammonaa, että voisi luopua työnteosta. 

Rostedt on myyntityötä tekevä yrittäjä, jolla on omakohtaista kokemusta busineksen teosta jo 14-vuotiaasta saakka.  Ja näistä kokemuksistaan hän kertoi Haapavedellä PSK-Aikuisopiston ja Haapaveden Yrittäjien yhteisessä ”Yrittäjyyspolku-hankkeen” järjestämässä luentotilaisuudessa.  Paikalla oli noin 50 yrittäjää ja yritysten työntekijää. 

Jethro kiteytti illan alustuksen kolmeen teemaan:

• asenteeseen
• myyntiin ja 
• jälkimarkkinointiin.

Näistä myynti ja siinä onnistuminen on kaikkein tärkein asia.  Myynnin onnistuminen tavoitellulla tasolla on yrityksen menestyksen ja kannattavuuden kulmakivi.  Ja käytännössä kaikki tuotteet ja palvelut on myytävä. Myynti on tärkeää, mutta se on toisaalta negatiivinen sana. 

Asenne 

JR:n mukaan myyjiä on kahta sorttia:

• Myyjiä ja
• Huippumyyjiä 

Huonoja myyjiä ei ole, koska he karsiutuvat pois. Tullakseen huippumyyjäksi myyjän asenteen täytyy olla kunnossa.  Oikea asenne lähtee siitä, että jos Sinulla itsellä on hyvä olla, niin sinun on helppo myydä ja olet hyvä myyjä. Tärkeää on positiivisuus, pitämällä itsestä – pidät kaikista. Huippumyyjä ei voi olla pahantuulinen omassa työssään.  Jos olet kiukkuinen tai masentunut – asiakas hylkää Sinut. No vaikka joskus kävisi näin, ei pidä lannistua, ei pidä jäädä makaamaan masennuksen poteroihin.

Kannattaa lukea huippumyyjien omaelämäkertoja, siellä on hyviä kuvauksia, miten he ovat edenneet huipulle.  Ja useimmiten huipulle on päästy pohjamutien kautta.  Huippumyyjällä täytyy olla positiivinen asenne. 

Ja jotta asenne pysyy positiivisena huippumyyjällä ovat tietyt perusasiat kunnossa.  Hän on Sinut eri rooliensa kanssa.  Hän hallitsee tehokkaan ajankäytön työssään.  Tekee pitkää työpäivää, 10 tuntia.  Ei hötkyile, mutta on tehokas, tekee työtä intensiivisesti, mutta loogisesti. Hän on selkeästi erottanut työn ja perheelle varatun ajan toisistaan, ei vie töitä kotiin.  Antaa myös aikaa itselleen.  Ei välttämättä tarvitse pitkiä lomia, muutama lyhyt jakso silloin tällöin ja yksi viikottainen lepopäivä. 

Jotta voi olla hyvällä asenteella liikenteessä, huippumyyjä on laittanut asiansa kuntoon. Aamu on järjestyksessä, aikaa on varattu siten, että turha kiire ja stressi (=kiukkuisuus) on pois. Samoin ilta on järjestyksessä, kotona huomioidaan toiset, kodin pikkuaskareet tulee tehtyä ja sitä kautta saa positiivista, voimaannuttavaa energiaa. Samoin työpäivä on järjestyksessä.  Sympaattisuus on tärkeää. Huippumyyjä ei ole kiireinen.

Huippumyyjä rakentuu sisältä ulospäin.  Positiivisuuden takana on se, että monet pienet asiat ovat kunnossa ja järjestyksessä.  Vältä negatiivisuutta, kulje aurinkoista puolta.

 Saattaahan se kyllä olla, että positiivisuutta ja asennetta joskus koetellaan.  Jethro kertoi esimerkin itsestään. Mehän kaikki tiedetään, että sunnuntaisin telkkarista tulee oikeastaan koko päivän vain kokki- ja sisustusohjelmia vuoronperään.  Jethro heräsi vähän ärtyneenä aikaisin sunnuntai-aamuna siihen, kun vaimo katsoi jotain kokkiohjelmaa. Hän tokaisi vaimolleen: Miksi ihmeessä sinä katsot kokkiohjelmaa, kun et sinä kuitenkaan osaa tehdä mitään.  Johon vaimo: Jethro katsothan sinäkin pornoa.

Myynti

Onnistuneen myynnin edellytys on siis kunnossa oleva asenne.  No mitä se myynti on?  Ok, se on tarpeen tunnistamista jne.  Mutta Jethro määrittelee myynnin niin, että se on asiakkaan johdattamista haluttuun suuntaan (ostotapahtuma) ilman väkivaltaa. 

Myyntitilanteita voi olla monenlaisia: puhelinmyynti, face to face, b to b, internet, sähköposti, facebook, sosiaalinen media.  Jethro tiivistää tilanteet: puhelinmyynti, myynti kasvotusten ja myynti ilman kasvoja. Jethro ei usko ilman kasvoja tapahtuvaan myyntiin. Sähköpostimarkkinoinnin ja facebookin hän tyrmää täysin, ne pitää heittää romukoppaan, niillä ei tee mitään.

Huippumyyjällä pitää kuitenkin olla hyvät ja selkeät kotisivut, josta kolmella klikkauksella löytää olennaiset asiat. 

Jethro uskoo puhelinmyynnin voimaan, siinäkin ollaan kontaktissa.  Tai se edeltää useasti varsinaista naamat vastatusten olemista.  Puhelimella monesti joutuu etsimään sen oikean henkilön, joka oikeasti päättää ostoista.  Tärkeää on löytää oikea ihminen. 

Myyntikontaktissa tärkeintä on tuotetietous, sinun pitää tietää ja tuntea myymäsi tuote.  Myyntitilanteessa ei lueta esitteestä, silloin teet vain itsesi ja firmasi naurunalaiseksi.  Tee siis läksyt ennakolta. Niin Jethrokin teki kun myi lehtiä puhelimella.  Ennen soittorumpaa, hän luki myymänsä lehdet ja osasi kertoa. 

Kontaktissa ensimmäiset hetket ratkaisevat, sinulla on aikaa vain 3 sekuntia tehdä vaikutus! 

Sympaattisuus on tärkeää ja se on:

• eleitä, huomiota ja huomioonottamista.  Jethrolla tämä tuntui olevan hallussa, sen sain itsekin kokea kun tervehdin häntä ensimmäistä kertaa.  Hän ilmaisi sympaattisuutensa pienellä eleellä, selkeällä katsekontaktilla ja pienellä lausahduksella.

Jethron mielestä puhelin on nousemassa tärkeäksi myyntivälineeksi ja siinäkin pystyt olemaan sympaattinen. 

Ja sitten kun olet löytänyt sen oikean henkilön ja olet vuorovaikutustilanteessa, sinulla on 3 minuuttia aikaa, Jethron neuvoja tilanteeseen:

• tuote aina esillä (jos se on palvelu, niin kuudella kohdalla kuvattuna sanallisesti)
• katsekontakti
• rauhallinen, selkeä esittäminen
• tuo keskeiset argumentit esille (kolme tärkeintä)
• älä puhu kilpailijasta
• nopeasti, faktat esille, ei kuitenkaan kiireellä, rauhalliset liikkeet
• älä lipsu, älä lupaa liikoja
• sympaattisuus
• johdattele asiakas lopputulokseen

Ja sitten kun olet saanut sen eka myynnin tehtyä, niin muista, että se on todennäköisesti katteetton tai jopa miinusmerkkinen, koska sitä ennen on satsattu kuitenkin jo paljon.  Tulosta tehdään seuraavilla kaupoilla ja kanta-asiakkuussuhteilla. Huippumyyjä myy toisenkin kerran. 

Muista: myynti on aina ihmiseltä ihmiselle! Vaikka tekisit B to B kauppaa. 

Myynnin klousaus: Asiakkaan ensimmäinen EI ei tarkoita vielä mitään.  Kauppa voidaan vielä tehdä. Jos asiakas epäröi johdata keskustelu hetkeksi pois asiasta ja palaa siihen taas hetken kuluttua.  Johdattele asiakas myönteiseen tulokseen. Asiakkaan ei pidä antaa nukkua yön yli. Muista kuitenkin: neljä kertaa ei, se on koodi, jossa myyjä tajuaa, että nyt on aika kiittää kohteliaasti ja poistua paikalta. 

Jälkimarkkinointi:  Huippumyyjä pitää asiakkaaseen yhteyttä jälkeenpäin.  Esim. soittaa ja kysyy asiakkaan tyytyväisyyttä hankintaansa.  Huippumyyjä suunnittelee jälkimarkkinoinnin niin, että hänellä on jokin syy olla useamman kerran yhteydessä asiakkaaseen.  Jälkimarkkinointi on tärkeää.

Jethron näkemyksen mukaan Nokian nykyiset vaikeudet johtuvat suurelta osin siitä, että Nokia on unohtanut jälkimarkkinoinnin. 

 

Jutun kokosi 

Jukka Matero

koulutuspäällikkö

Yrittäjäinstituutti, PSK-Aikuisopisto 

Oppia kyliltä!

ti 1. kesäkuuta 2010 08.26.00

Työssäni kohtaan monenlaisia ihmisiä. Kierrän kyläyhdistysten kokouksissa ja tapaan paljon aktiivisia maaseudun toimijoita. Työtäni on tehdä ja päivittää kyläsuunnitelmia sekä innostaa maaseudun ihmisiä toimimaan oman alueen hyväksi.

Eräällä kylällä tapasin pariskunnan, joka oli omatoimisesti perustanut kylän läpi virtaavan joen varteen teatterin. Lava oli rakennettu kellumaan veden päällä ja katsomon penkit oli haettu läheisen kaupungin jäähallista. Teatteria on siitä lähtien pyöritetty kyläläisten voimin joka kesä ja katsojia on riittänyt ympäri Suomea. Toisella kylällä vietimme nuorten iltaa eräässä leirikeskuksessa. Nuorten nuristessa ”Ei oo mitään tekemistä. Ei edes sählyä voi pelata.”, eräs kyläyhdistyksen henkilö pomppasi ylös ja huudahti ”Laitetaan sählyporukka kasaan!”. Seuraavalla viikolla oli sählysakki jo ensimmäisen pelinsä pelannut läheisen koulun salissa ja maalivahdin varusteisiin haettiin seuraavalla viikolla avustusta kaupungin kassasta. Kolmannella kylällä laitettiin kylän roska-astiat kyläyhdistyksen voimin kuntoon ja jopa kunta kiittää tänä päivänä aluetta sen siisteydestä. Monella kylällä mietitään vaihtoehtoja tyhjentyneen kyläkoulun kunnostamiseksi, jotta saataisiin siitä yhteinen kyläläisten paikka.

Näiden kylien ihmisten omatoimisuus ja reippaus on ihailtavaa! Jospa voisimme ottaa esimerkkiä heistä siinä, miten asioita saadaan aikaan, kun vain halutaan. Ei tyydytä vain surkuttelemaan liikuntakerhojen puutetta, vaan aletaan pelaamaan! Ei huokailla puuttuvan kulttuuritoiminnan perään, vaan perustetaan oma teatteri. Tuumasta toimeen!

Kesäisin nämä kylien ihmiset vasta reippaita ovatkin! He järjestävät lukuisia kesätapahtumia omalla kylällään. On lauluiltoja, nuorisodiskoja, kirpputoreja, kesäteatteria, juoksukilpailuja, lasten tapahtumia ja paljon muuta.

Kylillä kiertäminen on avannut silmiäni monen asian suhteen. Joka kerta olen saanut oppia jotain uutta! Uuden oppimisessa olen yrittänyt säilyttää nöyrän asenteen. En voi mennä kylille huutamaan ainoaa oikeaa tapaa toteuttaa asioita, vaan kuuntelen kylien ihmisiä ja teen heidän kanssaan heidän juttujaan, heidän tavallaan. Samalla tavalla kyläläisten tulee pysyä avoimina uuden oppimiselle, jotta he voivat viedä asioita eteenpäin omalla kylällään. Oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa, halun tehdä asioita uudella tavalla!

Uuden oppiminen on usein muutosta johonkin suuntaan. Muutos vaatii asian hyväksymisen ja myös sitoutumisen siihen. Tämä ei välttämättä ole aina helppoa. Uusi asia voi pelottaa, eikä kuljettava suunta ole alussa välttämättä vielä selvillä. Kunhan sen ensimmäisen askeleen sitten kuitenkin ottaa, voi myöhemmin huomata, kuinka se oli hyvä asia! Ehkä opin polku ei ole kovin suora, välillä käydään harhailuja jossain, palataan tai löydetään kokonaan uusi tie. Aina tämä rohkeus kuitenkin johonkin vie.

Eräällä kylällä tutustuin ikääntyneeseen pariskuntaan, joka oli tehnyt omaan kotiinsa valtavan, monen metrin korkuisen mosaiikkityön uunin piippua koristamaan. Ihastellessani työtä, sanoin pariskunnan osaavan todella hyvin tällaista työtä. Vastauksena nainen tuumasi: ”No ei me ennen oltu kokeiltu! Siinä tehdessä opittiin!”.

 

Elämällä oppii! Kokeilemalla ja löytämällä.

 

Miia Latvala

 

Kirjoittaja toimii projektisuunnittelijana PSK-Aikuisopiston Kipinää kylille -hankkeessa. Hankkeen toiminta-alueena on koko Pohjois-Pohjanmaa.